Vähäkoodinen hallinta: mitä on hyvä tietää

Mitä on vähäkoodinen hallinta?

Vähäkoodinen hallinta tarkoittaa sitä, miten organisaatio opastaa yrityksen tarpeisiin vastaavien sovellusten luomisessa tekniikkaa käyttäviä ammattimaisia ja maallikkokehittäjät-työntekijöitä mukautettujen sovellusten luomisessa, kun käytössä on vähäkoodinen kehitysympäristö.

Vähäkoodisen kehittämisen ympäristöissä on graafinen käyttöliittymä, jonka avulla sovelluksien luominen on vaivatonta, vaikka tekijällä ei olisi koodauskokemusta. Ympäristöt käyttävät mallien ja vedä ja pudota -toiminnon kaltaisia ominaisuuksia, joiden ansiosta liiketoimintaprosesseja automatisoivien sovellusten luominen on nopeaa. Mukautettuja elementtejä voi lisätä sovellukseen limittäisten tyylimallien avulla. Tämän lisäksi manuaalista koodaamista tarvitaan hyvin vähän.

Ohjelmistokehittämisen elinkaaren aikana vähäkoodinen hallinta auttaa vähäkoodisen kehitysympäristön tietoturvan ja vaatimustenmukaisuuden säilyttämisessä sekä sen arvon maksimoinnissa.

Miksi vähäkoodinen hallinta on välttämätöntä?

Vähäkoodinen hallinta on välttämätöntä, jotta ammattimaiset ja maallikkokehittäjät voivat noudattaa käytäntöjä, tietoturvamenettelyjä ja organisaation standardeja. Ympäristön hallintakehys voi määrittää esimerkiksi, mitä ympäristöön voi luoda, kuka on vastuussa sovellusten tarkistamisesta ja hyväksymisestä sekä IT-osaston vähäkoodista kehittämistä koskevien parhaiden käytäntöjen noudattamisohjeet.

Ketkä käyttävät vähäkoodisia työkaluja?

Ammattimaiset kehittäjät ja maallikkokehittäjät käyttävät vähäkoodisten kehitysympäristöjen kaltaisia työkaluja luodessaan ja toimittaessaan liiketoimintasovelluksia, jotka eivät nojaa manuaaliseen ohjelmointiin. Ammattimaisilla kehittäjillä on taidot kirjoittaa koodia, mutta siihen kuluu aikaa ja se vaatii tarkistuksia ja ylläpitoa. Kehittäminen ei ole maallikkokehittäjien varsinaista työtä, mutta he ovat tehokkaita työntekijöitä, joilla on kyky löytää nopeita ja helppoja ratkaisuja. IT-osaston valtuuttamien työkalujen avulla he voivat kehittää tiimiensä prosesseja.

Maallikkokehittämisestä voi tulla helposti varjo-IT:tä – laitteiden ja ohjelmistojen käyttämistä ilman organisaation IT- tai tietoturvatiimien tietoa tai hyväksyntää – ja se saattaa luoda tietoturvariskejä. Maallikkokehittäjien hallinta auttaa vähentämään tietovuotojen ja vaatimustenmukaisuusrikkomusten kaltaisia riskejä. Tällaiseen hallintastrategiaan sisältyy seuraavia tekijöitä:

• Sääntöjen määrittäminen maallikkokehittäjille.
• Tiukkojen tietoturvavaatimusten määrittäminen.
• Vähäkoodiseen kehitysohjelmaan oikeutettujen käyttäjien tunnistaminen.
• Maallikkokehittäjien kouluttaminen esimerkiksi tietoturvasta ja jatkuvasta kehittämisestä.
• Käytettävien resurssien valtuuttamiseen ja valvontaan liittyvien tehtävien antaminen IT-osastolle.

Onnistuneen vähäkoodisen kehitysympäristön toteuttaminen riippuu hyvin määritetyistä käytännöistä ja strategioista. Maallikkokehittäjien hallinta auttaa roolien ja vastuiden määrittämisessä tietoturvariskien minimoimiseksi.

Hyvän vähäkoodisen hallinnan ominaisuudet

Hallinto määrittelee sen, miten organisaation tavoitteet asetetaan ja saavutetaan, miten riskejä valvotaan ja käsitellään ja miten suorituskyky optimoidaan. Se sisältää prosessit, jotka ohjaavat organisaatiota ja pitävät sen vastuullisena. Näiden tekijöiden soveltaminen vähäkoodiseen hallintaan auttaa sidosryhmien luottamuksen luomisessa, suorituskyvyn perustan muodostamisessa ja organisaation reagoimisessa jatkuviin muutoksiin vähäkoodisia työkaluja käytettäessä.

Hyvän vähäkoodisen hallinnan ensisijaisiin ominaisuuksiin kuuluvat:

• Hallinnan suorituskyvyn parantaminen. Hyvän vähäkoodisen hallinnan avulla yrityksen johto voi tehdä päätöksiä, jotka ovat linjassa organisaation tavoitteiden kanssa. Se auttaa vastuiden määrittämisessä IT-osastolle ja vähäkoodista kehittämistä hyödyntäville kehittäjille, onnistuneen vähäkoodisen kehitysohjelman luomisessa sekä markkinoilletuloajan lyhentämisessä.
• Liiketoiminta-arvon muodostaminen tekniikan avulla. Prosessien automatisointi ja virheiden vähentäminen kasvattavat vähäkoodiseen kehitysympäristöön sijoitetun pääoman tuottoa. Kun organisaatio luo perustaa tehokkaiden sovellusten luomiselle, sen tulisi harkita, mitä työkaluja vähäkoodisessa kehittämisessä käytetään ja muodostaa tukijärjestelmä näitä työkaluja käyttäville työntekijöille.
• Tekniikkaan liittyvien riskien vähentäminen. Hyvä vähäkoodinen hallinta noudattaa parhaita käytäntöjä, sisällyttää tietoturvanäkökohdat ja auttaa organisaation käyttämiä vähäkoodisia työkaluja koskevien säännöstenmukaisuuden vaatimuksien täyttämisessä. Riskien vähentämistä ja hallintaa parantaakseen organisaatiot ulkoistavat usein tekniset ratkaisunsa erikoistuneille kolmannen osapuolen palveluntarjoajille.

Hyvän vähäkoodisen hallinnan omaksuminen

Organisaation vähäkoodisen kehitysympäristön hallinta on suoraan verrannollinen sen onnistumiseen. Selkeän ja ytimekkään vähäkoodisen hallintakehyksen luomiseen käytetty aika ja työ parantavat sovellusten suorituskykyä ja auttavat sijoitetun pääoman tuoton maksimoimisessa.

Hyvää vähäkoodista hallintaa toteutettaessa tulisi varmistaa, että organisaatio hallitsee seuraavat osa-alueet.

Vähäkoodisen kehitysohjelman määrittely. Selvitä vähäkoodisuutta hyödyntävien kehittäjien roolit ja vastuut. Anna kehittäjille hyödyllisten sovellusten luomiseen tarvittavat resurssit ja tuki. Tämän avulla minimoidaan mahdollisuus, että varjo-IT:stä tulee ongelma.

Ohjelman valvontasuunnitelman luominen. Organisaation IT-johtajilla tulisi olla tiedot ja osaaminen onnistuneen vähäkoodisen kehitysohjelman strategioiden luomiseksi ja liittyvien riskien vähentämiseksi. Heillä tulisi olla keskeinen rooli sopivimman vähäkoodisen kehitysympäristön valitsemisessa sekä opastuksen ja tuen antamisessa vähäkoodisuutta hyödyntäville kehittäjille.

Koulutussuunnitelman luominen. Ennen koulutuksen alkamista on tärkeää tunnistaa työntekijät, jotka osoittavat kiinnostusta vähäkoodista kehittämistä kohtaan, joilla on tekniset perustaidot ja jotka ymmärtävät tiedon merkityksen. Koulutukseen kuuluvat:

• Valitun ympäristön käyttäminen.
• Parhaiden käytäntöjen omaksuminen.
• Luotavan sovelluksen suunnittelu.
• Tietoturvan, vaatimustenmukaisuuden, käyttöoikeuksien ja hallinnan käytäntöjen ymmärtäminen.

Tietoturvan ja vaatimustenmukaisuuden kaikkien vaatimusten tunnistaminen. Kun organisaatiolla on tiedonhallintakäytäntö määritettynä, tietoturvan ja vaatimustenmukaisuuden vaatimusten täyttäminen on helpompaa. Käytännössä on ohjeet tietojen käytöstä, tietojen jakamisesta ja tietojen säilyttämisestä. Käytäntö voi sisältää esimerkiksi maininnan siitä, etteivät vähäkoodisuutta hyödyntävät kehittäjät voi luoda tietokantoja. Tämän avulla voidaan ehkäistä tietojen päällekkäisyyttä ja mahdollisia vuotoja.

Liiketoimintariskien vähentäminen

Vähäkoodista kehitysympäristöä käytettäessä hallinnalla on tärkeä rooli riskien vähentämisessä. Ohjeiden laatiminen ja odotusten selventäminen organisaation tiimeille ja sidosryhmille ovat avainasemassa tehokkaiden vähäkoodisen hallinnan käytäntöjen kehittämisessä.

Aluksi on käsiteltävä kysymyksiä kuten:

• Ketkä saavat luoda vähäkoodisia sovelluksia ympäristöön?
• Mitä taitoja kehittäjillä on oltava?
• Mitä he saavat luoda? (Esimerkiksi vain sovelluksia, jotka automatisoivat liiketoimintaprosesseja?)
• Miten organisaation muut jäsenet käyttävät näitä sovelluksia?
• Kuka on vastuussa vähäkoodisten sovellusten tarkistamisesta, hyväksymisestä ja tukemisesta?

Kun sovellusten luominen sallitaan vähäkoodisuutta hyödyntäville kehittäjille, saattaa ilmetä tietoturvaongelmia. Pilvipohjaista tallennusta ja palveluja tarjoavien yrityksien ratkaisuissa on käyttöoikeuksien valvontaa, mutta muitakin liiketoimintariskejä on otettava huomioon. Esimerkiksi varjo-IT:hen – työkalujen käyttöön, johon ei ole IT-osaston hyväksyntää – kuuluu se, ettei kehittäjien työhön ole näkyvyyttä.

Seuraavat ovat lisänäkökohtia riskien vähentämisessä:

• Vähäkoodisessa kehittämisessä tietojen valvonta on välttämätöntä, jotta kriittisen tärkeät tiedot voidaan suojata. Siksi kehittäjien on pyydettävä tietyn tyyppisiä tietoja ja saatava hyväksyntä ennen kuin kyseisiä tietoja voidaan käyttää sovelluksissa.
• Vähäkoodisia ympäristöjä tarjoavien yritysten on esitettävä tietoturvatarkistuksensa, vaatimustenmukaisuussertifikaattinsa ja palvelutasosopimuksensa. Tällaisen läpinäkyvyyden avulla organisaation on helpompi valita ympäristönsä.
• Liiketoimintalogiikan ongelmat voivat tuoda luottamuksellisia tietoja esiin ja vaarantaa organisaation tietoturvan. Ohjelmistokehittämisessä käytettäviä suojauskeinoja tulisi soveltaa myös vähäkoodiseen kehittämiseen.

Miten testaus tukee hyvää vähäkoodista hallintaa

Vähäkoodisissa ympäristöissä on tavallisesti valmiita, automatisoituja testausominaisuuksia, joiden avulla vähäkoodisuutta hyödyntävät kehittäjät voivat testata sovelluksiensa toimintaa koko kehitysprosessin ajan. Ympäristön vedä ja pudota -pienoisohjelmat ovat yleensä esitestattuja, joten lisätestaus saattaa olla välttämätöntä vain mukautettua koodia käytettäessä. Ohjelmointirajapintatestaus on jatkuva välttämättömyys, koska tekijät voivat tietämättäsi päivittää ohjelmointirajapintojaan.

Vaikka valmiit testausominaisuudet ovat hyödyllisiä, koodin tarkistukset ovat tärkeitä sen vahvistamiseksi, että sovellukset ovat organisaation hallintakehyksen mukaisia. Ammattikehittäjien tekemät koodin tarkistukset vahvistavat, että vähäkoodiset sovellukset täyttävät tehtävänsä ja vastaavat riskien minimoimiseksi määritettyjä tietoturvavaatimuksia. Koodin tarkistukset etsivät haavoittuvuuksia, jotka voivat paljastaa luottamuksellisia tietoja tai johtaa tietoturvaloukkauksiin.

Sovellusoikeuksien tärkeys

Vähäkoodisessa kehittämisessä on valvottava sovellusoikeuksia operatiivisten ja tietoturvariskien ehkäisemiseksi. Organisaation valitseman vähäkoodisen ympäristön on sisällettävä käyttöoikeuksien valvontaa. Ilman erityisiä käyttöoikeusvaatimuksia organisaatiot eivät voi kuitenkaan täysin tietää, mitä vähäkoodisuutta hyödyntävät kehittäjät tekevät tiedoilla. Jos sovelluksen muita tietoturvanäkökohtia ei ole otettu huomioon riittävästi, luottamuksellisia tietoja voi vuotaa julkisuuteen ja kyberrikolliset saattavat päästä organisaation verkkoon.

Kun sovellusoikeuksien myöntäminen annetaan IT-ammattilaisten tehtäväksi, varmistetaan, etteivät vähäkoodisuutta hyödyntävät kehittäjät tee vastuualueisiinsa kuulumattomia päätöksiä. IT-ammattilaisilla on osaaminen ja kokemus, joiden avulla he voivat tarkistaa koodin. Tarkistuksen perusteella voidaan todeta, muodostaako sovellus yhteyden heikosti hallittuun tai löyhät käyttöoikeudet sisältävään sivustoon.

Miten koodi on suojattu ympäristössä

Tietoturva ja hallinta on sisällytettävä organisaation käyttämään vähäkoodiseen kehitysympäristöön. Lisäksi IT-ammattilaisten on hallittava vähäkoodisuutta hyödyntävien kehittäjien käyttämien tietoresurssien käyttöä. Kun tietoturvasuojaukset ovat käytössä ympäristössä, IT-osasto saa hälytyksen käyttöoikeuksista, jotka saattavat vaatia tiukempaa hallintaa tietojen suojaamiseksi.

Yksi tapa edistää vähäkoodisen kehittämisen läpinäkyvyyttä on vaatia kehittäjiä käyttämään ympäristön eristysympäristöä sovellusten luomiseen. Tämä rajoittaa heidän resurssikäyttöään sekä tarkastelu- muokkaus- ja tiedonjakomahdollisuuksiaan. Ympäristön tietoturvan hallinta auttaa sen varmistamisessa, että järjestelmää voivat käyttää vain ne, joilla on tarvittavat käyttöoikeudet.

Tutustu vähäkoodisen hallinnan ratkaisuun

Digitaalisen muutoksen vahvistumisen myötä nyt on oikea aika optimoida vähäkoodinen kehitysohjelma. Valitse vähäkoodinen kehitysympäristö, johon hallinta, näkyvyys ja suojaukset sisältyvät – Microsoft Power Platformin avulla vähäkoodista kehittämistä hyödyntävät kehittäjät voivat luoda korkealaatuisia ratkaisuja nopeasti ja tehokkaasti. Hallitut ympäristöt sisältää hallintaominaisuuksia, jotka yksinkertaistavat, automatisoivat ja virtaviivaistavat Microsoft Power Platformin IT-hallintaa suuressa mittakaavassa.

Avaa työntekijöillesi mahdollisuus luoda vähäkoodisia sovelluksia, jotka modernisoivat liiketoimintaprosesseja ja tuovat organisaatiolle yhä enemmän ketteryyttä. Lue lisää Microsoft Power Platform- ja Power Apps-ratkaisuista.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Onko vähäkoodisuus ohjelmistokehittämisen tulevaisuus?

Vähäkoodinen kehittäminen on demokratisoinut ohjelmistojen kehittämistä ja tehnyt siitä aiempaa helpompaa ja nopeampaa. Vähäisen koodin kirjoittamisen, valmiiden ominaisuuksien ja uudelleenkäytettävien elementtien ansiosta se voi olla automatisoinnin, sovelluskehittämisen ja ohjelmistokehittämisen tulevaisuus. Vähäkoodiset sovellukset eivät kuitenkaan välttämättä vastaa tiukkoja tietoturvan ja vaatimustenmukaisuuden vaatimuksia. On mahdollista, että ne eivät ole optimoituja esimerkiksi näytönlukuohjelmien ja puhesyötteiden raskaille työkuormille.

Miksi vähäkoodinen kehittäminen on tärkeää?

Vähäkoodinen kehittäminen on tärkeää yrityksille, jotka tavoittelevat yhä enemmän ketteryyttä sekä nopeampaa reagoimista markkinoihin ja asiakkaiden tarpeisiin. Vähäkoodisuutta hyödyntäville kehittäjille avautuu mahdollisuus luoda nopeita ratkaisuja erityisiin ongelmiin. Lisäksi vähäkoodinen kehittäminen vähentää IT-osastojen tarvetta hankkia mukautettuja ohjelmistoja.

Mitkä toimialat käyttävät vähäkoodisia kehitysympäristöjä?

Kaikki toimialat voivat käyttää vähäkoodisen kehittämisen ympäristöjä prosessien automatisointiin sekä ajan ja rahan säästämiseen. Esimerkiksi koulutusalalla vähäkoodisia sovelluksia voidaan käyttää läsnäolojen seuraamiseen ja etäopiskelun valvontaan, kun taas terveydenhuollossa potilaille voidaan tarjota vaatimustenmukaisia itsearviointi- ja aikataulutussovelluksia.

Mitä vähäkoodiset kehitysympäristöt ovat?

Vähäkoodisen kehittämisen ympäristöissä on graafinen käyttöliittymä, jonka avulla sovelluksien luominen on vaivatonta, vaikka tekijällä ei olisi koodauskokemusta. Ympäristöt käyttävät mallien ja vedä ja pudota -toiminnon kaltaisia ominaisuuksia, joiden ansiosta liiketoimintaprosesseja automatisoivien sovellusten luominen on nopeaa. Mukautettuja elementtejä voi lisätä sovellukseen limittäisten tyylimallien avulla. Tämän lisäksi manuaalista koodaamista tarvitaan hyvin vähän.

Miten valitsen vähäkoodisen kehitysympäristön?

Vähäkoodisen kehittämisen ympäristöä valittaessa on tärkeää tiedostaa, miten sitä halutaan käyttää. Esimerkkejä käyttötarkoituksista ovat mobiilisovellusten kehittäminen ja verkkosovellusten työkalut. Kannattaa pohtia ominaisuuksia kuten hallintaa, sovellusten testaamista ja käyttöönottoa. Jos vähäkoodista kehittämistä hyödyntävillä kehittäjillä on ohjelmointiosaamista, laajaa mukauttamista tukeva ympäristö voi olla soveltuvin vaihtoehto. Jos käyttäjät eivät ole teknisesti koulutettuja, visuaalisia työkaluja sisältävä ympäristö on parempi valinta.