Vähäkoodisen ja perinteisen kehittämisen erot
Lue, miten vähäkoodinen ja perinteinen kehittäminen eroavat toisistaan ja miten ne täydentävät toisiaan.
Mitä on vähäkoodinen kehitys?
Vähäkoodinen kehittäminen on ohjelmistokehittämisen vaihtoehtoinen lähestymistapa, joka muun muassa virtaviivaistaa sivustojen ja sovellusten luomista käyttämällä valmiiksi määritettyjä moduuleja, malleja, vedä ja pudota -toimintoa ja automatisoituja prosesseja. Se vaatii vain vähän koodausosaamista ja -asiantuntemusta, joten muutkin kuin kehittäjät voivat tuoda uusia sovelluksia markkinoille helposti ja nopeasti.
Vähäkoodinen kehittäminen on yhä suositumpi valinta yrityksillä, jotka pyrkivät löytämään IT-tiimien aikaa säästäviä ratkaisuja sekä lisäämään tuottavuutta ja tehokkuutta. Jos organisaation IT-resurssit ovat rajalliset, vähäkoodisen kehittämisen avulla kehittäjät ja ei-kehittäjät voivat laajentaa osaamistaan ja luoda sovelluksia paikallisesti. Näin organisaation ei tarvitse nojata mukautettuun kehittämiseen, jonka kustannukset ovat suuremmat.
Vähäkoodisen kehittämisen hyvät ja huonot puolet
Työkuormia vähentävästä low-code-kehittämisestä on tulossa yhä keskeisempi osa ohjelmistokehittämistä. Sen avulla organisaatiot voivat suunnitella, ottaa käyttöön ja päivittää sovelluksia nopeasti. Ripeän käyttöönoton ja nopeiden päivitysten avulla yritykset voivat luoda yhä parempia asiakaskokemuksia, koska reagoiminen asiakkaiden palautteeseen ja käyttötapoihin on ketterää. Low-code-sovellusten luominen esimerkiksi Microsoft Power Apps -palvelulla tukee yrityksiä ammattilaistasoisten ja toiminnoiltaan monipuolisten sovellusten tuottamisessa.
Vähäkoodiset kehitysympäristöt tukee yrityksiä niiden monenlaisten tarpeiden täyttämisessä ja IT-työkuormien keventämisessä. Muutkin kuin IT-työntekijät voivat hyödyntää vähäkoodista kehittämistä ja osallistua sovellusten kehittämiseen. Tämän ansiosta ammattimaisille kehittäjille vapautuu aikaa keskittyä mukautettujen komponenttien ja sovellusten vaativaan koodaukseen. Lisäksi IT-ammattilaiset voivat hyödyntää vähäkoodisia automatisointeja prosessien ja työkuormien optimoinnissa. Vaikka vähäkoodisella kehittämisellä on joitakin rajoitteita, sen lukuisat edut tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon monenlaisille yrityksille.
Esimerkkejä vähäkoodisista sovelluksista, joita yritykset voivat kehittää
- Operatiivisten kustannusten hallintasovellukset
- Aikataulutussovellukset
- Yrityksen kulujen hallinnan sovellukset
- Aikaraporttisovellukset
- Tukipalvelusovellukset
- Lomapyyntösovellukset
- Palvelupyyntösovellukset
- Palkanlaskennan sovellukset
- Määräraha- ja sopimusaktiviteettisovellukset
- Hyväksyntäprosessien sovellukset
- Varaston seurantasovellukset
- Tapahtumasuunnittelusovellukset
Tutustu vähäkoodisten sovellusten skenaariot- ja tosielämän esimerkkejä-ratkaisuihin ja lue, miten Power Apps -asiakkaat on käyttänyt ympäristöä monissa yrityksissä ja voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä.
Vähäkoodisen kehittämisen edut
- Helppokäyttöisyys: Vedettävien ja pudotettavien moduulien ja mallien käyttäminen tekee sovellusten kehittämisestä suoraviivaista.
- IT-työkuorman vähentäminen: Vähäkoodisesta kehittämisestä IT-ammattilaiset saavat joustavuutta, tilaa ja yhä laajemman työkaluvalikoiman. IT-ammattilaiset voivat priorisoida teknisempiä tehtäviä ja mukautettuja projekteja.
- Matala aloittamiskynnys: Yksinkertaiset työkalut, käyttöliittymät sekä vedä ja pudota -ominaisuudet kuuluvat vähäkoodiseen kehittämiseen. Vähäkoodisen kehittämisen ansiosta yhä erilaisemmat työntekijät voivat osallistua sovellus- ja koodausprojekteihin. Näin he pääsevät edistämään kehittämistietojaan, taitojaan ja vahvan oppimiskulttuurin edistämistä-ratkaisua.
- Sovellukset nopeasti markkinoille: Valmiiksi luotujen mallien ja työkalujen avulla työntekijät voivat tuottaa ja lanseerata sovelluksia nopeasti.
- Kustannustehokkuus: Kun yritykset luottavat vähäkoodisiin malleihin ja työkaluihin, niiden ei tarvitse käyttää aikaa ja resursseja monimutkaisempaan mukautettuun kehittämiseen.
- Yksinkertaistetut päivitykset ja ylläpito: Yritykset voivat nojata uusissa päivityksissä ja rutiiniylläpidossa mukautettuun kehittämiseen, mutta vähäkoodiset ympäristöt tekevät nämä tehtävät yrityksen puolesta.
- Auttaa pitämään organisaatiot suojattuina: Ympäristöissä kuten Microsoft Power Platform tietoturva on sisäänrakennettu. Lisäksi ympäristöt auttavat yksittäisten sovellusten yhdistymistä yhteen rakenteeseen.
- Arvokkaita tietoja ja analytiikkaa: Vähäkoodisten ympäristöjen sisäiset työkalut ja koontinäytöt tarjoavat visuaalisia malleja, raportteja ja merkityksellisiä tietoja.
- Toistuvien tehtävien automatisointi: IT-työntekijät voivat käyttää sekä mukautettua kehittämistä että vähäkoodista kehittämistä työkuormien optimointiin.
Vähäkoodisen kehittämisen huonot puolet
- Mukautettua kehittämistä vähemmän mukautettava ja skaalattava: Vähäkoodisissa ympäristöissä on paljon valmiiksi luotuja malleja, mutta ne voivat rajoittaa monimutkaisia projekteja. Ne eivät aina tarjoa yrityksen kasvu- ja muutostarpeiden mukaista skaalattavuutta.
- Rajallinen integrointi muiden järjestelmien kanssa: Vanhat ympäristöt ja järjestelmät saattavat vaatia monimutkaisemman integrointiratkaisun.
- Mallien joustamattomuus: Jos työntekijä käyttää erityistä mallia, hänen on ehkä luotava kiertotapoja tai muutettava sovelluksen toimintoihin kohdistuvia odotuksiaan.
Mitä perinteinen koodi tai mukautettu sovelluskehitys on?
Perinteistä koodausta käyttävä mukautettu sovelluskehitys nojaa ammattimaisiin kehittäjiin. Ammattimaisten kehittäjien tehtävänä on suunnitella, koodata ja toteuttaa ohjelmistoja ja sovelluksia manuaalisesti. Perinteisesti koodatussa sivustossa tai sovelluksessa jokaisella ominaisuudella ja elementillä on mukautettu koodi. Kehittäjien työn on vastattava erityisiä, usein monimutkaisia vaatimuksia. Vaikka perinteinen koodaus on tavallisesti kalliimpaa ja se vie enemmän aikaa kuin vähäkoodinen kehittäminen, laajojen mukauttamismahdollisuuksiensa ansiosta se on hyödyllinen vaihtoehto tietyille projekteille.
Mukautetun sovelluskehityksen edut
- Erittäin mukautettava: Mukautettua kehittämistä hyödyntävät kehittäjät voivat tehdä suunnittelutyötä yrityksen erityistarpeiden mukaisesti.
- Skaalattava ja mukautettava: Mukautettu kehittäminen on ketterä tapa. Sen avulla IT-ammattilaiset voivat tehdä muutoksia ja skaalauksia tarpeen mukaan sekä mukautua yrityksen muuttuviin tarpeisiin.
- Laaja toiminnallisuus: Mukautettu koodi tarjoaa laajasti toimintoja, ja kehittäjät voivat räätälöidä toimintonsa erityisten vaatimusten mukaisiksi.
- Integrointi muiden järjestelmien kanssa: Mukautettua kehittämistä hyödyntävät kehittäjät voivat mukauttaa sovelluksia niin, että ne voidaan integroida muiden vanhojen sovellusten, järjestelmien ja tuotteiden kanssa.
Mukautetun sovelluskehityksen huonot puolet
- Jatkuva ylläpito: Mukautettujen sovellusten tietoturva ja ylläpito vaativat paljon käytännön työtä.
- Suuremmat kulut: Alkuperäinen mukautettu koontiversio voi olla kallis ja aikaa vievä. Lisäksi mukautetun sovelluksen ylläpito vaatii erityistaitoja, mikä voi johtaa yhä suurempiin kustannuksiin.
- Pitkä käyttöönotto- ja testausaika: Mukautettu kehittäminen on usein monimutkaista, joten toteuttaminen ja testaaminen voi olla vaikeaa. Tämän vuoksi joudutaan mahdollisesti odottamaan kauan ennen kuin sovelluksen voi julkaista asiakkaille tai yleisölle.
- Aikaa vievät päivitykset ja muutokset: Mukautetun sovelluksen luomiseen liittyy pidempi kehitysprosessi kuin vähäkoodisessa kehittämisessä. Lisäksi päivitysten suunnittelu ja julkaiseminen vievät enemmän aikaa.
Miten vähäkoodinen ja perinteinen sovelluskehitys eroavat toisistaan
Vähäkoodinen kehittäminen eroaa perinteisestä sovelluskehityksestä siinä, että se avaa yhä erilaisemmille työntekijöille mahdollisuuden luoda sovelluksia ja sivustoja. Perinteiseen koodaukseen tarvitaan ammattikehittäjiä, joilla on kokemusta manuaalisesta koodauksesta. Vähäkoodinen kehittäminen puolestaan vaatii vain vähän tietotaitoa. Se tarjoaa yksinkertaiset ja helppokäyttöiset työkalut, mallit ja käyttöliittymät.
Kun pohdit, mikä menetelmä soveltuu parhaiten yrityksen tilanteeseen tai projektiin, ota huomioon seuraavat seikat:
- Kuinka monimutkainen projekti on? Vaatiiko se säännöllisiä muutoksia ja päivityksiä?
- Tarvitaanko integrointitoimintoja nyt tai tulevaisuudessa?
- Kuinka nopeasti sovellus tai sivusto on otettava käyttöön?
- Kuinka suuri budjetti on?
- Millaiset tietoturvatarpeet ovat?
- Kuinka paljon aikaa IT-osaston on omistettava projektille?
- Onko henkilökunnassa ei-kehittäjiä, joilla on jo jonkin verran koodausosaamista tai jotka ovat kiinnostuneita koodaustaitojensa lisäämisestä?
Vähäkoodisen ja perinteisen kehityksen erot
Vähäkoodinen kehittäminen
- Vaatii vain vähän koodausosaamista.
- Vähentää kehityksen kustannuksia.
- Käyttää malleja ja vedä ja pudota -työkaluja.
- Sisältää automaattiset päivitykset ja rutiiniylläpidon.
- Tarjoaa valmiita visualisointeja, raportteja ja analytiikkaa.
Perinteinen kehittäminen
- Vaatii koodaustaitoisia IT-ammattilaisia.
- Vaatii enemmän aikaa, energiaa, rahaa ja resursseja.
- Mahdollistaa ketterän mukauttamisen.
- Tarjoaa mahdollisuuden integroida monien muiden järjestelmien ja sovellusten kanssa.
- Skaalautuu ja mukautuu helpommin.
Koodittoman ja perinteisen kehittämisen erot
Vähäkoodisen kehittämisen tavoin kooditon kehittäminen voi tarjota yrityksille ja kehittäjille lisätyökaluja. Yhä erilaisemmat työntekijät voivat osallistua sovellusten luomiseen, ja IT-tiimeille jää aikaa keskittyä erityistaitoja vaativiin tehtäviin.
Vähäkoodinen kehittäminen saattaa vaatia jonkin verran koodausosaamista, mutta kooditon kehittäminen ei vaadi sitä lainkaan. Koodittomissa sovelluskehitystyökaluissa on selkeät ja intuitiiviset käyttöliittymät, joiden avulla kuka tahansa työntekijä voi luoda ja julkaista mobiili- ja verkkosovelluksia nopeasti. Kooditon kehittäminen on usein halvempaa kuin vähäkoodinen ja perinteinen kehittäminen, mutta mukauttamismahdollisuuksia on vähemmän. Se sopii parhaiten yksinkertaisiin projekteihin.
Vähäkoodisen kehittämisen käyttäminen yhdessä perinteisen kehittämisen kanssa
Vähäkoodinen kehittäminen ei korvaa perinteistä kehittämistä. Se on ennemminkin työkalu, jota yritykset voivat käyttää täydentämään koodausta. Lisäksi sen avulla IT-osastot voidaan vapauttaa toistuvista tai tarpeettomista tehtävistä. Vähäkoodisen kehittämisen avulla kehittäjät pystyvät työskentelemään nopeammin ja varaamaan enemmän aikaa teknisemmille ja kokonaisvaltaisemmille tehtäville sekä innovatiivisille, mukautetuille projekteille.
Vähäkoodisen kehittämisen avulla kehittäjät voivat aloittaa projekteja ja lisätä aiemmin luoduille sivuille perustoimintoja tai luoda uusia laajempien ja monimutkaisempien projektien kontekstissa. Koodiakaan ei tarvitse kirjoittaa rivi kerrallaan. Vähäkoodinen kehittäminen voi laajentaa IT-tiimin käytössä olevia resursseja ja työkaluja. Samalla yksinkertaisemmat tehtävät voidaan siirtää työntekijöille, jotka eivät ole kehittäjiä.
Vähäkoodisen kehittämisen aloittaminen
Vähäkoodisen ympäristön käyttäminen voi auttaa yrityksiä IT-tiimiensä tukemisessa. Ympäristöt voivat myös rohkaista ei-ammattimaisia kehittäjiä oppimaan ja hyödyntämään uusia taitoja. Erilaisia vähäkoodisia ympäristöjä vertailtaessa kannattaa miettiä organisaation tarpeita ja valita ympäristö, joka tukee suunniteltuja projekteja. Ympäristön avulla IT-tiimi voi täydentää osaamistaan ja keventää työkuormaansa. Ympäristöt ja työkalut kuten Microsoft Power Platform ja Power Apps antavat kokonaisille tiimeille mahdollisuuden luoda ja julkaista sovelluksia sekä kehittäjille työkaluja sovellusten ominaisuuksien laajentamista varten.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Mikä on suurin ero perinteisen kehittämisen ja vähäkoodisen kehittämisen välillä?
Suurin ero on se, että vähäkoodinen kehittäminen vaatii vain vähän koodaamisen taitoja ja asiantuntemusta. Koska vähäkoodinen kehittäminen hyödyntää malleja ja vedä ja pudota -työkaluja, vähäkoodiset ympäristöt sopivat monenlaisille työntekijöille. Vähäkoodiset ympäristöt ovat tavallisesti kustannustehokkaampia kuin perinteiset kehitysympäristöt. Lisäksi ne auttavat yrityksiä tuottamaan ja lanseeraamaan sovelluksia yhä nopeammin.
Korvaako vähäkoodinen kehittäminen kehittäjät?
Vähäkoodinen kehittäminen ei korvaa perinteisestä kehittämistä. Siitä IT-tiimit saavat sen sijaan lisätyökalun, joka ei uhkaa enemmän koodaustaitoa vaativaa työtä. Vähäkoodisen kehittämisen avulla kehittäjät voivat automatisoida toistuvia tehtäviä, priorisoida monimutkaisia töitä ja käyttää aikaansa intensiivisempiin ja vaikeampiin projekteihin. Vähäkoodisen kehittämisen avulla muutkin kuin IT-työntekijät voivat tukea kehitystiimiä luomalla ammattilaistasoisia sivustoja ja sovelluksia.
Mitkä ovat vähäkoodisen kehittämisen hyvät ja huonot puolet?
Vähäkoodisen kehittämisen etuja ovat helppokäyttöisyys, IT-osaston työkuorman keventäminen, alhainen aloittamiskynnys, kustannustehokkuus, yksinkertaistettu päivitettävyys ja ylläpito, parannetut tietoturvaominaisuudet, arvokkaat tiedot, hyödyllinen analytiikka sekä toistuvien tehtävien automatisointi. Vähäkoodisen kehittämisen huonoja puolia ovat mukauttamisen ja skaalattavuuden rajallisuus, vähäiset integrointivaihtoehdot ja joustamattomat mallit.
Mitkä ovat perinteisen kehittämisen hyvät ja huonot puolet?
Perinteisen kehittämisen etuja ovat erittäin mukautettavat asetukset, skaalattavuus ja mukautuvuus, laajat toiminnot sekä helppo integrointi muiden järjestelmien kanssa. Perinteisen kehittämisen huonoja puolia ovat korkeat aloituskustannukset, mahdolliset korkeat ylläpitokustannukset, paljon käytännön työtä vaativa tietoturva ja ylläpito, pitkät toteuttamis- ja testausajat sekä paljon aikaa vaativat päivitykset ja muutokset.
Miten vähäkoodinen kehittäminen eroaa koodittomasta kehittämisestä?
Vähäkoodinen kehittäminen ja kooditon kehittäminen tarjoavat helppokäyttöisiä vaihtoehtoja perinteiselle koodaukselle. Vähäkoodinen kehittäminen eroaa koodittomasta kehittämisestä kuitenkin siinä, että se saattaa vaatia hieman koodauksen tietoja ja asiantuntemusta, siinä missä kooditon kehittäminen ei vaadi.
Miten valitsen kehittämistavan, joka sopii projektilleni parhaiten?
Projektille sopivinta kehitysympäristöä valittaessa kannattaa ottaa huomioon projektin monimutkaisuus ja käytössä oleva budjetti. Tulisi miettiä tulevaisuuden tarpeita – onko suunnitteilla laajennuksia, päivityksiä tai integrointeja? Jos näin on, mukautettu kehittäminen saattaa olla oikea valinta. Jos projektin on käynnistyttävä nopeasti ja se hyötyisi sekä automaattisista päivityksistä, tietoturvatuesta että malleista, vähäkoodinen kehittäminen saattaa olla paras vaihtoehto.
Miten valitsen vähäkoodisen ympäristön?
Vähäkoodista ympäristöä valittaessa kannattaa ottaa yrityksen ja kehitystiimin tarpeet huomioon. Onko kehitettäviä projekteja monenlaisia, esimerkiksi sovelluksia ja sivustoja? Kuinka kokenut tiimi on, ja kuka suunnittelee projektit? Millaista raportointia ja tietojen analyysia tarvitaan? Tarkista lopuksi budjetti ja valitse tarpeita parhaiten vastaava vaihtoehto.
